ILgron11

Euroopassa kuohui - Suomi muutti suuntaa

  • Kuvanveistäjä Viktor Jansson on tehnyt J.L. Runebergiä, Fredrik Paciusta, Zacharias Topeliusta ja Fredrik Cygnaeusta esittävät pronssiset medaljongit Maamme-laulun muistomerkkiin. Muistomerkki-kokonaisuuden vesialtaineen on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman.
    Kuvanveistäjä Viktor Jansson on tehnyt J.L. Runebergiä, Fredrik Paciusta, Zacharias Topeliusta ja Fredrik Cygnaeusta esittävät pronssiset medaljongit Maamme-laulun muistomerkkiin. Muistomerkki-kokonaisuuden vesialtaineen on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman.
  • Euroopassa kuohui - Suomi muutti suuntaa
  • Euroopassa kuohui - Suomi muutti suuntaa
  • Euroopassa kuohui - Suomi muutti suuntaa
  • Euroopassa kuohui - Suomi muutti suuntaa
  • Näkymä puistoon muistomerkiltä
    Näkymä puistoon muistomerkiltä
  • Puiston puustoa
    Puiston puustoa

Aurinkoisena kevätaamuna Toukoniitynpuisto veti puoleensa keväisellä  neitseellisyydellään ja orastavalla vehreydellään.  Puistossa on upea puusto tammia, lehmuksia, vaahteroita, vuorijalavia, pihtoja ja muuta nähtävää. Paikka tunnetaan myös nimillä  Maammelaulun puisto tai Kumtähden kenttä.

 Puiston  muistomerkkiin en aiemmin ollut tutustunut. Muistomerkissä on vuosiluku 1848, joka tunnetaan Euroopan levottomuuksien hulluna vuotena. 

Vuoden 1848 Flooran päivän, 13. toukokuuta, juhla oli aikaisempiin tilaisuuksiin verrattuna poikkeuksellisen kauaskantoinen. Kumtähden kentän tapahtumilla oli vaikutusta  kansalliseen heräämiseen ja sanotaan olleen myös  Suomen itsenäistymiseen vuonna 1917.  Silloin suomalainen sivistyneistö ensin ja muut kansalaiset perässä, alkoivat tiedostaa oikeuksiaan, tarpeitaan ja suhdettaan muihin kansallisuuksiin.

Iskulauseeksi lie niihin aikoihin tullut: Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia.  Kerran suomalainen aina suomalainen, vaikka EU:ssakin.

Tuolla Floran päivällä oli poliittista merkitystä. 13. toukokuuta 1848 Cygnaeus ohjasi viranomaisten luvalla  positiivisen mielenosoituksen. Fredrik Cygnaeus piti puheen isänmaalle  ja Zachris Topelius lausui  laatimansa runon, "Finlands namn", joka löytyy muistomerkistäkin.  Johan L. Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulu esitettiin silloin ensimmäisen kerran.  Näin  saksalaissyntyinen säveltäjä herätti kansallistunteen. Tuli oma sävelmä Marseljeesin tilalle.

Cygnaeuksen puheen arvioidaan olleen vaikutuksiltaan merkityksellisin puhe, mitä Suomessa on milloinkaan pidetty. Puhe ei ole säilynyt. Vahinko, mutta nyt voimme vain kuvitella millainen se oli. Ehkä sytyttävämpiä puheita voisi syntyä taas tänään.

Juhlassa liehui ensi kertaa kansallinen symboli, leijonakuvioinen sinivalkoinen Suomen lippu. Mistä lie lipun värit peräisin?

 Juhlan tarjoilut olivat runsaat. Tarjottavaksi oli  tilattu aimo annos alkoholijuomia:  103 kannua punssia, 98 kannua carolinaa (valkoviiniboolia), 50 kannua bischoffia (punaviiniboolia), 14 kannua ord. Punsch, 4 1/4 kannua sekä portviiniä että madeiraa ja 5 1/4 kannua sherryä. Juhlijoita lie ollut lähes viitisen sataa. Millainen lie ollut alkoholijuomien vaikutus juhlan tunnelmaan ja kulkuun, sitä eivät aikakirjat myöskään kerro, mutta Floran päivä  on 1800-uvulta asti  ollut  ylioppilaille yksi syy juhlaan.

1848 juhlissa  haluttiin pitää loitolla se pelottava, mitä muualla  tapahtui,  torjua "kummitus, joka liikkui koko Euroopassa". Nykyajan  "kummitus"  herättää yhtä lailla puheita ja vaikuttaa, mutta ketkä lie tämän ajan merkittävimmät vaikuttajat? 1800-luvulla heitä oli Topeliuksen, Cygnaeuksen, Runebergin ja Paciuksen lisäksi muitakin.  

 

http://www.artova.fi/arabian-kotikaupunkipolut/arabianranta-toukola-reit...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kuvia en pystynyt laittamaan. Netti on olematon, hidas. Mitä tällaisella netillä tekee?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kiitos kivasta kulttuuripläjäyksestä!
Nykyajan "vaikuttajat" eivät vaikuta mihinkään vaan asiat menevät menojaan ja kaaos etenee maailmassa.
Laita ihmeessä kuvia jos kerta meinasit.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kuvai tulee, kun netti toimii. On tänään ollut outo. Kiitos kommentista Margareta. Jouduin aika paljon selvittelemään mistä oli kyse.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

´Jahas..näilläkös kulmilla sinäkin elelet.Minä hurautan kolmessa minuutissä ko puistoon tästä Hermannin ja Arabian rajalta aistimaan historian havinaa.Kyllä siitä ohi mennään päivittäin melkein..kierretään koiruuden kanssa,joko rantaan missä on mainiot maastot myös ja kauppakeskuksessa käydään päivittäin.
Mitä tuohon nettiin tulee,niin meillä vaihdettiin just viime viikolla kymmenisen vuotta vanhat modeemi ja reititin,niin johan juoksee netti nopeesti.Elikkäs yhteyttä sinne mihin nettilaskusi maksat.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Elelen vähän pohjoisempana, mutta jo oppikouluajoilta tuttu reitti kulki puiston ohi. Käyn Arabin ostoskeskuksessa välillä ja kampaajalla siinä puistoa vastapäätä. Arabian alue on kehittynyt valtavasti. Kaunistunut hurjasti ja asuntoja tullut lisää. Lyhyt matka keskustaan. Joskus mietin voisiko sinne kerrostaloon joskus muuttaa.

Nyt toimii yhteys. Ihmettelen miten sateisen sumuinen sää esti yhteydet. Nyt ovat nopeat ja hyvät. Meillä on Saunalahti/Elisa ja 3G-yhteys.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset