*

ILgron11

Uuden ymmärtämisen vaikeudesta

  • Kirjapainotaidon todellinen keksijä Juhana Gutenberg eli Henne Gudenberg, 
niinkuin häntä myöskin nimitettiin, oli sekä isänsä että äitinsä puolelta Mainz’in 
vanhoista arvokkaista suvuista. Isänsä puolelta oli hän Getfsfleisch’in sukua, äi¬tinsä puolelta vielä vanhempaa ja kuului¬ sampaa Gutenberg’in sukua.
    Kirjapainotaidon todellinen keksijä Juhana Gutenberg eli Henne Gudenberg, niinkuin häntä myöskin nimitettiin, oli sekä isänsä että äitinsä puolelta Mainz’in vanhoista arvokkaista suvuista. Isänsä puolelta oli hän Getfsfleisch’in sukua, äi¬tinsä puolelta vielä vanhempaa ja kuului¬ sampaa Gutenberg’in sukua.
  • Suuret keksinnöt kirjan sisällys.
    Suuret keksinnöt kirjan sisällys.
  • Valokuvaus
    Valokuvaus
  • Aamun valoa
    Aamun valoa

Keksintöjen nimeäminen on haasteellista. Niinpä laitteen tai ilmiön nimi muokkautuu ja elää  ajassa kuten itse keksintökin.  Uudet keksinnöt hämmentävät aluksi, silti ihminen on kautta historiansa ajautunut  kehityksen vietäväksi. Tietokone ja  Internetkin olivat melkoisen hämmentäviä, ja vain  muutamia vuosikymmeniä sitten. Pohdittiin alkuun mitä niillä tekee. Nopeasti löytyi käyttöä.  Moninaisine  sovelluksineen ne ovat saaneet  aikaan uskomatonta, suorastaan petollista riippuvuutta.  

Jo 1800-luvulla luotiin  paljon uutta ihmiskunnan ihmeteltäväksi.  Se kaikki on tuttua ja tänä päivänä monta kehitysporrasta pidemmälle edennyttä, sillä mikään ei ilmaannu tyhjästä.

1800 -luvulla julkaistussa suurten keksintöjen kirjassa muuan mies sanoo oman aikansa ihmisestä näin: Hän ratsastaa höyryllä, hän uipi pilvissä, hän kirjoittaa salamalla ja hän maalaa päivänpaisteella. Edessämme on aurinkomaalaus, eli paremmin sanoen valomaalaus, sillä päivänpaiste ei ole tässä välttämätöntä. Mitä on valomaalaus tahi valokuvaus? Se on tätä: ihminen katsoo peiliin, ja hänen kuvansa jääpi siihen. Kuuluuhan tämä hyvin kummalta, mutta totta se sittenkin on. Eikä siinä  kyllin, että kuva jääpi peiliin, vieläpä tästä peilikuvasta saa paperille niin monta kuvaa kuin tahtoo.

Ennen Gutenbergiä jokainen kirja oli yksilö, äärettömän arvokas: Kuuluisat tiedemiehet olivat onnen miehiä, jos heillä oli kymmenen tahi parikymmentä kirjaa, ja useinpa he itse ai­kaansa kuluttivat kirjain kopioimiseen.  Kopiointi oli ennen Gutenbergin keksintöä käsityötä. Gutenberg keksintöineen ja keksinnön levittäjineen merkitsi  yhden ammattikunnan, kirjureiden eli kirjojen kopioijien uralle loppua. Useat pääsivät sillä  pulasta, kun ryhtyivät kirjapainotaitoa opettamaan ja levittämään.

 

Hauskaa miten tuolla vangitsemattomalla ilmiöllä salamalla ja sen aikaansaamalla äänellä on ollut useampia nimiä. Ukkosen  (sähkö ukkonen, ukontuli) synnyttämää salamointia nimitettiin  ukonnuoliksi. Muitakin nimityksiä löytyy: Kesä-iltoina näkee usein taivaan rannassa leimauksia pilvettömälläkin taivaalla ja ilman jyrinää. Nämä salamat, Ka­levan tulet, ovat enimmäkseen vaan heijastuksia kaukaisista ukonnuolista. Ukonnuolessa on, paitsi sen synnyttämää kuumuutta, vielä huomattava sen suuri mekanillinen voima.

 

Lennätin eli silloin sanalennätin. Ihminen niin käsittämättömän nopeasti voipi ajatuksensa ilmaista kuinka kauas hyvänsä silmänräpäyksessä. Tälle nopeudelle perustuu se laitos, josta nyt lähdemme puhumaan, nimittäin telegrafi. Sana telegrafi johtuu kreikalaisista sanoista teele= kaukaisuus ja grafein= kirjoittaa; telegrafi on siis suomeksi niin paljo kuin kaukokirjoitus-laitos, jota suomeksi sattuvasti sanotaan myös  sananlennättimeksi.

 

Telefoni eli kaukopuhuja. Jos  vuosikymmen sitten joku olisi rohjennut väittää, että jonkun ajan perästä keksitään semmoinen kone, jonka avulla ihmiset saattavat pitkäin matkain päästä puhella

keskenään, ei ainoastaan merkkejä ilmoittamalla sähkölankaa myöten, vaan niinkin, että he kuulevat toisensa äänen, lyhyesti sanoen, jos joku olisi ennustanut, että ken hyvänsä, huoneestaan

liikahtamatta, saattaa puhella ystävänsä kanssa toisessa päässä kaupunkia, niin varmaan olisi häntä pidetty aivan mielettömänä.

 

Silloin keksittiin myös  fonografi eli äänenkirjuri, jonka tarkoituksena on ikään kuin muistiin kirjoittaa ihmisen puhe ja sitten pitemmän tahi lyhemmän ajan perästä saattaa se  jälleen kuulumaan.

 

Aikanaan pohdittiin miten tulee käymään Bell’in keksimän fotofon'inkin eli valopuhujan laita. Meidän ei käy lähteminen sen tarkemmin selittämään tätä uutta keksintöä, jolla silläkin lienee tulevaisuudessa suuri tehtävänsä.

 

Täältä löytyy yli 400 sivuinen, K. Suomalaisen käännös kirjasta Suuret keksinnöt, joka julkaistiin 1885 ja josta ovat peräisin  blogissa olevat otteet.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kirjaa tutkittuani yksi suuri keksintö puuttuu: miten vaikuttaa asenteisiin ja muokata rajallista ajattelua? Asenteethan näyttävät säilyvän, jos ei kovasti panosta niiden muuttamiseen.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset